Uutisia ja turvallisuutta

Uutinen 1: Maakaapelit
Lueskelin uutista, jossa kerrottiin kuinka maataloustöiden (peltotyöt) yhteydessä oli katkennut maakaapeli. Suurjännitekaapeli oli asennettu liian lähelle pintaa ja kaivuri katkaissut johdon.

Kuinka syvälle johdot tulisi asentaa? Nyrkkisääntönä voinee pitää "mitä syvempään, sitä parempi" -sanontaa. Suositus taitaa olla 70 cm (minimi). Kotipihalla vaikkapa pihavalojen johdot voi tietyin reunaehdoin asentaa matalammallekin, kunhan syvyys on riittävä puutarhanhoitoa yms ajatellen. Eli kukkapenkkiä kaivaessa ei katko sähköjohtoja.

Issoy: Liittymäkaapelin suojaus

Uutinen 2: Lämmityskaapelit
Keväällä 2019 paloi Levillä puurakenteinen mökki. Onnettomuudessa kuoli kolme ihmistä. Onnettomuustutkinta valmistui toukokuussa, ja asiasta kertoi mm. Yle. Syyksi varmistui väärin asennettu lattialämmityskaapeli. Lattialämmityskaapeli oli virheellisesti asennettu liian tiukalle mutkalle ja kaapelin eristeet olivat vahingoittuneet, mikä mahdollisti kaapelin kuumenemisen ja tulipalon syttymisen lautalattian rakenteissa. Lisäksi mökissä oli aiemminkin havaittu ongelmia sähköissä.

Mitä tulisi huomioida (lattia)lämmityksessä?
* Mitoitetaan lämmöntarpeen ja huoneen koon mukaan
* Ei liian tiukkoja mutkia tai liian tiheään (johdon taivutussäde ja asennusväli; erään ohjeen mukaan >35mm ja 70mm)
* Ympäristö ei saa lämmetä liian kuumaksi (eräissä lähteissä mainittu max 80 celsius-astetta)
* Ei saa olla (kiinteiden) kalusteiden "alla" (esim. wc-pytty ja väliseinät), eikä eristeiden seassa/välissä
* Vikavirtasuoja (sulakkeen lisäksi)

Lattialämmityksestä lisäinfoa esim. täältä (amk/ensto).
Erään kaapelin asennusohje (pdf).

Uutiskatsaus ja kuulumisia

Näköjään tilastojen perusteella sähköblogi on kirjoittamistani blogeista suosituin. Vaikken siis aktiivisesti tätä blogia päivitäkkään enää. Edellinen merkintä taitaa olla parin vuoden takaa... Yksittäiset merkinnät ovat saaneet useamman kymmenen klikkausta.

Ja uutisiin...

Luin Ylen uutista, jossa käsiteltiin valokaarivikasuojaa. Kyseessä on ilmeisesti laite, joka katkaisee sähköt valokaaren aiheuttaman vian vuoksi (esim. huonot liitokset). Standardeihin kyseinen vikasuoja on kirjattu ilmeisesti syksyllä 2017 ja tällä hetkellä se on suositus.

Uutena taitaa standardissa olla valokaarisuojan lisäksi myös se, että vikavirtasuojan käyttöä laajennetaan. Tai siis kohteet, joihin ei tarvita, vähenee. Nykyisin vikavirtasuojan voi jättää pois kylmäkoneiden (jääkaapit, pakasteet) asennuksista. Aiemmin vikavirtasuojan sai jättää pois valaisinryhmästä, nykyään nekin kuuluu vvs:n piiriin.

Linkit
Valokaarivikasuojaa suositellaan estämään tulipaloja, etn.fi 24.3.2017
Infoa suojauksista, sähköala.fi

Sähkön historiaa

Hieman sähköasennuksien historiaa...

Loisteputkivalaisimet

Pannuhuoneesta alkoi kattovalaisimet vetelemään viimeisiä, valot vilkkuivat kuin diskossa konsanaan. Pannuhuoneessa on yksi kattovalaisin, jossa on kaksi loisteputkea. Lie kuinka kauan ollut katossa, tai siis lie milloin viimeksi vaihdettu lamput... Eikun kaivelemaan kaappeja ja kätköjä, löytyykö sopivaa lamppua. Tarkistin vanhasta lampusta koodin, onko yhteensopiva.

Löytyi yksi varalamppu, mutta koodi ei ollut täysin sama. Koodi vanhassa oli TL-D 36W/830 ja uudessa koodin loppuosa 36W/840. Mietin onko yhteensopiva... Wattimäärä on yhtenevä, mutta viimeinen numerosarja ilmaisee ilmeisesti värisävyn. Joten sillä ei taida olla vaikutusta toimintaan, ei tarvi siis hermoilla sen kanssa.

Miksi muuten loisteputkissa ei ole yhtenäistä merkintätapaa eri valmistajien välillä? Philipsin lampuissa on esittämäni koodi, Osram ja Airam taitaa käyttää T-kirjaimia lamppumalleissaan.

Lähde: Lamppuexpress.com
Vaati hieman etsimistä, että löytyi jotain infoa
tuosta koodin loppuosasta

Junat, sähkö, turvallisuus

Sähköblogini on viettänyt hiljaiseloa. Vaikka merkintöjä tuleekin harvakseltaan, ei blogi täysin unhoksiin ole vaipunut... Jottei vallan vaipuisi unholaan sähköblogi, muutama sananen tännekin.

Lueskelin erästä uutista Ylen sivuilta ("Nuori poika sai rajun sähköiskun - oli kiivennyt junavaunun katolle"). Aika ajoin saa lukea vastaavanlaisia uutisia: on saatu voimakas tälli, koska on oltu liian lähellä johtimia. Varsinkin junaratojen johdot ovat olleet usein uutisten kohteena. Johtimissa kulkee hengenvaarallinen jännite/virta, joten niistä tulisi pysyä erossa.

Näin joulun alla ja aikaan, pitäisi kiinnittää huomiota myös kodin sähköjärjestelmään. Joulun aikaan sähköjärjestelmä, erityisesti sulakkeet joutuvat koetukselle. Kinkin paistoa, sähkösaunaa, jouluvalot... Kuorma ja kuormitus kasvaa, joten sulakkeet kärähtävät herkemmin. Varasulakkeita kehiin! Ja tasaisempi kuormitus, ei kaikkia kojeita ja laitteita samaan aikaan päälle...

Linkkejä
Tukes: Kuolemaan johtaneet sähköturmat
STEK: Ilmajohdot

YLE:
Sähköyhtiön jouluvinkki: Pidä kaapissa varasulakkeita, selviät halvemmalla
Yllätys, johon voi varautua - 7 vinkkiä sähkökatkon varalta

Käyttöönottotarkastus ja linkkejä

Ettei tämä blogi jäisi ihan paitsioon, päätin listata muutaman linkin. Pääasiassa videoihin, mutta löytyy muutama muukin linkki...

Sähköasennuksen käyttöönottotarkastus
Sähköasennuksien yhteydessä (tai sen päätteeksi) pitää asennuksista suorittaa käyttöönottotarkistus. Toimituksessa testataan mm. järjestelmän toimivuus ja täyttääkö asennukset niille annetut ehdot. Onko esimerkiksi johtojen maadoitus yhtenevä (jatkuva, resistanssi yms)? Toimiiko sulakkeet ja missä ajassa vikavirtasuoja laukeaa jne. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja (pdf), johon merkitään mitatut arvot.

Linkit
Sähköasennuksen käyttöönottotarkastus, Wikipedia
Käyttöönottotarkastus / Käyttöönottotarkastuksen vaatimukset KTMp517/96, Virtuaali-amk
Rakennus- ja remonttitieto: Käyttöönottotarkastus, Asuntotietokeskus
Käyttöönottotarkastuspöytäkirjat netissä, Sähköala.fi

Selailin YouTube-sivuston videoita, ja löysin pari videota joissa käsitellään käyttöönottotarkastuksia (tai niiden tekemistä)
Fluke 1653 Käyttöönottotarkastusten suorittaminen, Kari Kenttä
Käyttöönottomittaukset sähkölaitteistossa, mittausvideo, Sähköope Tredu
Kiinteistöjen sähköasennusten käyttöönottotarkastukset, Mediatekniikka

Muut maininnan arvoiset asiat
YouTubessa olen törmännyt välillä käyttäjiin, joita voidaan kuvailla termillä omalaatuinen. Eräs näistä on Marko Vanhanen aka Markorepairs. Hän on käsittääkseni aikoinaan ollut töissä tele-alalla (nk. puhelinasentaja tjsp), ja nyt on videoiden perusteella opiskellut/opiskelemassa sähköasentajaksi. Hänen työskentelytapansa ja jotkin ratkaisut ovat olleet mielenkiintoisia seurattavia.

Saunan sähköasennukset

Hiljaiseloa hieman vietetty sähköblogin suhteen. No nyt hieman korjausta asiaan... Pikaisia kuulumisia, eli missä mennään. Toinen vuosi lusittu, koulu loppui toukokuun viimeisellä viikolla ja kesäloma alkoi. Syksyllä jatkuu koulutus, todennäköisesti harjoittelujaksolla.

Vaikka loma alkoi, ystävän kanssa tuli keskusteltua saunarakennuksen sähköistä. Sauna/löylyhuoneen asennuksissa (ja kosteiden tilojen yleensäkin) on hieman tarkemmat määräykset kuin nk. kuivissa tiloissa.

Huomioitavaa

IP-luokka pitää olla vähintään 24 (roiskevesi)

Etäisyydet, mitat
Sauna
¤ 0.5 metriä kiukaan ympärille ei muita sähkölaitteita (vain kiukaaseen kuuluvia).
¤ jos saunaan asentaa sähkölaitteita (valot yms), kojeen saa asentaa korkeintaan metrin korkeudelle (tavallisella MMJ:llä)
¤ yli metrin korkeudessa johtojen ja laitteiden pitää kestää vähintään 170-asteen lämmön
¤ saunassa johdot pitää kulkea nk. kylmällä puolen

Suihkut ym.
Suihkutilat ovat jaettu alueisiin, alue riippuu etäisyydestä vesipisteeseen (esim. suihkun vesihana). Alueita on kolme (0 - 2), jotka määrittelevät mitä alueelle saa asentaa.

Karkeasti yleistettynä:
¤ vesipisteestä puolen metrin etäisyydelle (lattiatasolla) ei saa asentaa sähkölaitteita;
¤ 1.2 metrin etäisyydellä vesipisteessä IP-luokitukseen (vedeneristykseen) pitää erityisesti kiinnittää huomiota

Linkit
- IP-luokitus, WP
- Mikä on IP-luokitus, STEK

- Saunojen sähköasennukset
- Kylpyhuoneen sähköasennusten uusiminen